Fiilikset vaalikarnevaalista

Eilen oli Akaan Seudun järjestämä vaalipaneeli Toijalan monitoimihallilla.

Tapahtuma oli itselleni toinen paneelitilaisuus ja sellainen kuva jäi, että esiintymistä pitää harjoitella, koska aivo suolsi sanaa nopeammin kuin suu kykeni ulostamaan.

Tapahtumasta jäi hyvät fiilikset. Tehostamis ja kustannussäästövastaisille Veronkorottajille sanoin, että ”kädet pois taskuiltamme” ja myöhemmin, erikoiskauppan volyymiin liittyen, kysyin, että kuinka nämä tahot aikovat turvata kuntalaisten ostovoiman, jotta erikoiskaupalla olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet pidempään aukioloaikaan ja/tai menestymiseen ylipäätään.

Muiden keskittyessä keskittämään sotepalveluita tulevaan hyvinvointikeskukseen ja toisten penätessä hajautusta, toin esille, että mikäli valinnanvapaus toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla, se mahdollistaa pienten 1-2 lääkärin perusvastaanottojen syntymisen riittävän suuriin taajamiin: raha seuraa asiakasta, asiakas valitsee parhaan vaihtoehdon – ja jopa sellaisen, joka tulee kotikäynnille. Keskitysvimmassa sitä ei nähdä mahdollisena.

Myös kulkuun hyvinvointikeskukseen / vastaaviin palveluihin liittyen jotkut näkivät jokseenkin välttämättömänä julkisen tuen liikenteenjärjestäjälle ja markkinaehtoisuuden olevan kenties mahdotonta. Edellisen lopuksi sanoin tähän liittyen, että markkinaehtoisuus lienisi mahdollista uudella ”Möttötaksilla”.

Laitavasemmiston taivastellessa yritysten voittoja ja että yritysten tarkoitus on tuottaa omistajillee voittoa, totesin, että mikäli yrittäjä / yritys näkee toiminnassa yleisten kustannusten ja/tai tehottomuuden perusteella mahdollisen potentiaalin, tämä pyrkii siirtämään osan potentiaalista itselleen ja osalla tarjoamaan säästöjä. Mikäli toiminta olisi tarpeeksi tehokasta, suurta potentiaalia ei ole ja yrittäjä/yritys ei asiasta kiinnostu.

Voisi siis sanoa, että korkea kustannus luo tien kilpailun syntymiselle ja tehottomuus luo korkean kustannuksen.

Muuten oli mukavaa ja jalallakin laitettiin koreasti. Joskin parini oli paljon parempi. Itse olen lyömätön vain diskolattiadebytoinnissa – ja sekin on karua katseltavaa.

Ja muuten olen sitä mieltä, että joidenkin urautuneiden Virastoammattilaisten ja pitkän linjan poliitikoiden puheiden sisältö olisi mahtunut kolmannekseen siitä ajasta kuin käyttivät. Pinttynyt strategia suurempien kokouspalkkioiden mahdollistamiseksi?

Anton Murola, 82

Kommentointi on suljettu.